Svensson on näyttäytynyt hyvin riistaintoiseksi pikku koiraksi, etenkin jänikset kiinnostaa mutta myös linnut löytyy joskus jopa ennen Edaa. Eda tuntuu vanhentuvan silmissä eikä metsä enää maistu samalla tavalla kuin ennen. En tiedä josko sterilisaatio vaikutti näin paljon vai onko Eda mennyt eläkkeelle ja antaa nyt muiden intoilla.

Eda näyttää Svenssonille mallia - täysillä vaan!

Tällanen komea koira minusta nyt sit tuli.

Purjehdushommat sujuu ilman merisairastumista

Herkkupalat

Mitä Eda edelllä sitä Svensson perässä.

Viimeiset metrit ennen kiinniottoa

Onneksi tämmöistä tapahtuu Svenssonin toimesta erittäin harvoin. Koirat oli ollut kotona peräti neljä tuntia yksin. Kukkasipulit oli maistunut podelle välipalaksi. Seuraavana päivänä Edalle (!) oli maistunut vehkakasvi joka on meillä ollut koko Edan eliniän. Nopea googlatus ja selvisi että kyseinen heinä on erittäin myrkyllinen ja Eda laitettiin kotikonstein oksentamaan jonka jälkeen nesteytettiin. Onneksi tulimme kotia juuri koiruuden tapahduttua ja Eda selvisi ilman ELL hoitoa.

Yksi nukkuu kun kaksi vahtii

14 kk vanhat Lapinlehmät tietää mistä on kyse

Hyvästä esimerkistä huolimatta pikkuisia epäillyttää

Yhden viikon vanha vasikka on hyvin seurallinen tyyppi

 Vainu!

 Yök, se olikin päästä päänyt lokki

 Aaltokone on käynnissä

 Prickenit

Meille on Ystadista muuttanut pikku pode poika (portugalin podengo). Svensson 7kk tuli kasvattajansa luota Ruotsista keskiviikkona. Lentomatka sujui uuden "matten" kanssa rutiinilla vaikka olikin ensimmäinen kerta. Kastrupin terminaalissa käveli pitkin käytäviä häntä pystyssä ja rinta rottingilla.

Uudessa kodissa suuret luppakorvat Eda ja Tove on esittänyt uutta tulokasta kohtaan muutaman päivän täydellistä huomioimattomuutta. Ulkona menee kumminkin jo paremmin. Svensson juoksee Edan perässä minkä vain kerkeää ja Eda näyttää pitävän siitä. Fiksuna pentuna pitää jatkuvasti 1m välimatkaa isoihin.

Paljon uusia asioita ollaan tehty ja Svensson on niihin tottunut äkkiä. Sauna oli tosi kiva uuden kodin bonari. Hevoset oli hirvittäviä mutta pärrääminen loppui 5 min kuluttua ja muuttui ruohon syömiseksi. Myös lintubongas Edan seurassa on ollut tuloksellista.

Katja Puisto, joka on myös Svenssonin toinen omistaja, tutustutti pojan popotyttöihin ja vieheen. Vielä ei moinen pussin perässä juokseminen kiinnostanut mutta pikkukoira seura oli elkeistä päätellen entuudestaan tuttua.

Luonnossa liikkuminen on keväisin elämyksellistä kaikin tavoin. Eläimiä näkyy taas pitkän hiljaiselon jälkeen. Tänään bongasimme kauriin, pupun ja kaksi kurkea. Tovea harmittaa kovasti koiran kiinnipito laki ja rauhoitusaika. Kuumalle jäljelle joutuneena ei voi muutakun toivoa että hihna pääsisi irti omistajan kädestä.

TÄSSÄ! epätoivoisen houndin ajoyritys

Tänään käväisimme Basset kehässä Vaasan kansainvälisessä koiranäyttelyssä. Reissu kannatti sillä Tove sai ensimmäisen cacibinsa ollessaan hienosti myös rotunsa paras eli ROP. Näin tuomari Paula Rekiranta kommentoi meidän pösöliiniä:

Erittäin hyvän tyyppinen narttumainen kokonaisuus. Pään linjat saisivat olla yhdensuuntaisemmat. Hyvät korvat, kaunis kaula. Hieman kapea edestä, hyvä runko ja takaosa. Sopivasti nahkaa. Hyvät sivuliikkeet.

KÄY1 Pn1 ROP CACIB

Tässä Tovesta hieman takakorkea vaikutelma mikä taitaa johtua enemmänkin handerin väärin asettamista raajoista kun itse koirasta.

Isossa kehässä Tove pääsi vielä jatkoon eli kuuden parhaan joukkoon mutta ei sitten enää sijoittunut neljän parhaan ryhmään.

Jee! Me ollaan niiiin tyytyväisiä. Tää olkoon nyt viimeinen näyttely Tovelle, ainakin Suomessa.

Näin hienosti kirmailtiin 10 pv leikkauksesta ja nyt ollaan Edan kanssa jo kunnostauduttu hiihtoladuilla. Nyt alkaa kieltämättä kevätilma lämmittämään.

Alli-Monsteri-koira

Eda jaksaa jo näin hyvin:

Eda sterilisoitiin keskiviikkona. Mistään tulehduksesta tms ei ollut kyse. Vatsan alueelle on viime juoksujen aikana ilmestynyt patteja jotka kumminkin ovat lähteneet juoksujen jälkeen itsestään pois. Ajattelin että parempi pelata ns. varman päälle ja unohtaa mahdolliset kohtutulehdukset niin saa Edakin nauttia huolettomammin tulevaisuudesta.

Leikkaus meni hyvin ja Eda lähti jo aamulla hakemaan lehteä postilaatikosta. Sanoin kyllä että nyt olisi niinkuin sairasloma että ei tarvi kuskailla tavaroita, etsiä tipuja tai vartioida tiluksia pariin viikkoon. Haavan Eda on antanut hienosti olla rauhassa ja "tötterön" kanssa kuljeskelukin onnistuu jo jotenkin.

Näin kova väsy. Kuvanlaatu on huono kun olen nyt niin innostunut ulkoistamaan kaikki toiminnot älypuhelimen turviin.

Olen nyt kolmatta päivää kuumeen kourissa kotona sohvan pohjalla ja nyt löytyi puhelimestakin videokamera. Koirat on onneksi leikkinyt hyvin hillitysti. Tässä otos

Vihdoin olemme saaneet tänne kelpo hiihtokelit. Jäällä hiihtäminen koirineen on ollut jokseenkin työlästä runsaan lumen ja jäälle nouseen veden vuoksi. Tämä viikko on kuitenkin ollut kerrassaan mahtava ja kilometrejä on tullut monta kymmentä. Koirista sen huomaa siitä että Eda lähtee piiloon kun puen monot ja Tove tulee eteeni riehumaan.

Vaasan edustalla, kaupungin vesien päällä, parveilee ulkosaaristossa tavallisemmin tavattu merikotka. Olemme nyt viikon aikana tavanneet tämän lentävän pedon kolmesti kivenheiton päässä talostamme. Aikaisemmin olen bongannut merikotkan näin lähellä kaupunkia ainoastaan kerran ja se oli kesällä.

Kennel Divertidoksella olemme käyneet Toven kanssa tutustumassa portugalin podengoihin jossa etenkin pienen "Branca"-koiran kasvava maha on herättänyt kysymyksiä.

Ennen ajueissa toimineen ja tänään näyttelyssä häntää heiluttavien basset houndejen ulkonäössä on tapahtunut suuri muutos. Se että rotua on alettu jalostaa ulkomuotokeskeiseti piittaamatta terveydestä, luonteesta tai metsästysominaisuuksista on johtanut siihen että rotumme tilanne tänään on erittäin haastava. Koiria ei olla systemaattisesti tutkittu ja jalostuksessa ollaan ehkä tietämättä tai tietäen käytetty sairaita yksilöitä. Suomen Kennelliitto toivoo että ulkomuototuomarit huomioi rodun liioitellut piirteet arvostelussa. Basset Houndin osalta ollaan kirjattu liian löysä nahka, iho ongelmat, silmäongelmat ja vääräasentoiset raajat. Se tarkoittaa sitä että rodussamme esiintyy yllämainittuja ongelmia ja sairauksia hyvin laajasti. Myös katsomalla Kennelliiton ylläpitämää terveystietokantaa huomaamme että tervesilmäinen basset hound on poikkeus.

Linkki: jalostus.kennelliitto.fi/frmTerveys.aspx

Selitykset lyhennyksille: www.kennelliitto.fi/fi/jalostusjakasvatus/artikkelit/silm.sairauksista.htm

On syytä mainita pennunostajaille että silmäsairaudet ovat usein perinnöllisiä.

Koiran omistajalle vuotavat silmät tai/ja haisevat korvat tarkoittaa eläinlääkärissä käyntejä, vakavammat ongelmat esimerkiksi selässä, kyynäreissä ja lonkissa saattaa omistajalle tarkoittaa unettomia öitä. Suomessa basset houndejen selkiä, kyynereitä tai lonkkia ei liioin kuvata vaikka ongelmia niissä esiintyykin. Amerikassa kumminkin nämä nostetaan esille rodun perinnöllisinä sairauksina.

Omistajalla on vastuu koiran hoitamisesta ja tervettä koiraa on tietenkin helpompi hoitaa kuin sairasta koiraa. Koira jota lääkitään ei saa osallistua kilpailuin tai näyttelyihin. Maalaisjärjellä se tarkoittaa sitä että sairasta koiraa ei saa rasittaa tai sitä ei saa rasittaa lääkkeitten avulla. Pennunosajana on hyvä selvittää pennun vanhempien taustat ja terveystutkimustulokset. Ontuva tai liikkumattomuutta esittävä houndi ei välttämättä ole merkki koiran itsepäisyydestä vaan kivusta selässä tai lonkissa. Houndi omistajan tuleekin suhtautua vakavasti jokaiseen ontumiseen. Jos koira on kömpelö tai jäykkä levon jälkeen voi se olla oire kipeistä lonkista.  Amerikkalainen organisaatio The Orthopedic Foundation for Animals (linkki: www.offa.org/stats_hip.html ) on tilastossaan tuonut rotumme hyvin synkkään valoon koskien lonkkatutkimustuloksia. Basset Hound on sijalla 12 mikä tarkoittaa että 37,4% kuvatuista koirista ovat sairaita. Suomessa ei ole saatavilla vastaavanlaisia lonkkatulostutkimuksia mutta olisi naiivia uskoa että täällä tilasto poikkeaisi merkittävästi Amerikkalaistuloksesta.

On tietenkin kaikkien etu että koira kuvattaisi vaikka koiraa ei käytettäisi jalostukseen. Omistajana on myös helpompi hoitaa koiran eri kiputiloja kun tietää mistä kipu johtuu.

Tove kuvattiin aikoinaan olosuhteiden sanelemana epävirallisesti ja kuvat oli lonkkien kohdalta B-C luokkaa kyynärät olivat puhtaat. Selkäkuvista (otettu 3 krt) olenkin aikaisemmissa inserteissä keskustellut. En ole nähnyt tarpeellisena kuvauttaa/nukuttaa häntä uudestaan vain virallistaakseni tuloksia.

Kuva: http://irc-galleria.net/community/1793793-belgianjattikani/blogs

Rotu: Belgian jättikani.

Luonnetta kuvaillaan ystävälliseksi ja rauhalliseksi toisinaan saattaa saada hyvinkin vallattomia "hepuli" kohtauksia. Vaatii paljon tilaa ja ulkoilumahdollisuuksia. Tässä olisi Tovelle kaveri joka saattaisi hyvinkin elää samanlaisessa rytmissä pässihaundin kanssa.

Tänään sain vahvistuksen gradu aiheeseeni mikä tulee olemaan "Koira". Jiipii! Motivaattorit Eedu ja Tove lupasivat työrauhan ja pysyvän inspiratsioonen lähteen.

Mukavaa koiraluettavaa: Liv Emma Thorsen Hund! fornuft og folelser. 2001.

Paljon (pahaa) on ulkomuotoon keskittyvällä jalostuksella saatu aikaan kun katselee kuvia houndista vuodelta 1915 ja kuvia Eurooppalais-tyyppisistä houndeista nyt. Hieman yllättävää että "jenkkihoundit" edustavat sitä terveempirakenteista koiraa nykyään. Jenkkihoundit ovat yleisesti ottaen kuivempi nahkaisia ja pidempi raajaisia, mikä varmasti on itse koiralle kuin sen omistajallekin mukavampi yhdistelmä kuin runsaspoimuinen, raskasrakenteinen ja tappijalkainen tyyppi.

Kuva alkujaan ranskalaisesta houndista, mikä kaiketi on myöhemmin Englannissa risteytetty runsasnahkaisten rotujen kanssa:

Alla oleva linkki vie eurooppalaisen pitkään houndeja kasvattaneen kasvattajan kotisivuille. Nämä koirat pärjää hienosti eurooppalaisissa koiranäyttelyissä:

hollandheim.pagesperso-orange.fr/